On tullut selväksi että todella monet ajattelee ettei kykene, tai jaksa capoeirassa.
Niin kuvittelin minäkin, lähes kymmenen vuotta!
Kun vein 4 vuotiaan tytön treeneihin pari kertaa viikossa, ja katselin vähän aikuistenkin treenejä ja hauskanpitoa sivusta, kävi houkutus vastustamattomaksi ja lupauduin itsekin treeneihin.
Ensimmäisten treenien jälkeen olin uskomattoman ylpeä itsestäni, kun ylipäätänsä jaksoin urheilla puolitoista tuntia! En ollut kuntoillut vuosikausiin, en ollut koskaan tehnyt kärrynpyörää enkä todellakaan kuvitellut että hyppisin ylös-alas ja vieläpä olisin ihan tohkeissani.
En ole varma uskonko vieläkään että tulisin tekemään jotain huikeita voltteja, ikinä. Mutta ei ne ole tarpeenkaan, opin mitä opin, eikä kukaan pakota tekemään ihan kaikkia sirkustempp
uja!
Nyt olen treenannut vuoden, ja into vain kasvaa! ...Tosin minun pohjakunto oli sen verran huono että tässä vaiheessa pitäisi opetella jo kuntoilemaan vähän enemmän omallakin ajalla.
Kun kuuluu, ainakin toistaiseksi, ryhmän vanhimpiin, voi antaa itselleen vähän anteeksi, jos kaikki ei heti luonnistu! ;)
(mammat pelaa villasukat jalassa..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti